Sairaalasta kotiin – turvallinen kotiutuminen

Kotiavun rooli jatkohoidossa ja arjen sujuvuuden varmistamisessa

Terveyden pettäessä sairaalareissu voi muuttaa arkea merkittävästi. Kotiutumisen yhteydessä tulleita muutoksia voi olla hankala muistaa tai ne voivat jäädä epäselviksi.

Epäselvyydet lääkityksessä

Haastavia tilanteita voi syntyä esim. erikoissairaanhoidossa tehtyjen lääkitysmuutosten yhteydessä, jos tiedon siirtyminen jää toteutumatta tai huomaamatta asiakkaalta itseltään tai perusterveydenhuollossa. Tämän seurauksena tehty muutos ei välttämättä toteudu suunnitelmallisesti käytäntöön asti eikä suunniteltua vaikutusta tavoiteta. Riski uudelle hoitojaksolle on olemassa.

Epäselvyydet lääkitystiedoissa lisäävät

terveydenhuollon resurssien käyttöä.
riskiä lääkehoidon haittatapahtumille,
pidentävät sairaalahoitoa ja
lisäävät päivystyskäyntejä sekä
terveydenhuollon resurssien käyttöä

Tutkimusten mukaan 65 vuotta täyttäneillä on jopa nelinkertainen riski joutua lääkehaitan vuoksi sairaalaan. Lisäksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka 3. johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista, joista noin 4 % saa vakavan haitan vuosittain. Myös kuolemaan johtavat lääkehaittatapahtumat kasaantuvat iäkkäille (kaikista haitoista kuolemaan johtavia on noin1-2 %). Huomioitavaa on, että jopa yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista olisi estettävissä mm. oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä riittävällä lääkehoidon seurannalla.

Kotiutumisen haasteet

Kotiutumiseen liittyvät haasteet on tunnistettu. Pajusen ja Hotuksen tutkimukset nostavat esiin kotiutustilanteiden keskeiset kehittämistarpeet sekä suositukset turvallisen kotiutumisen tueksi. Tähän on tiivistetty tutkimusten ydinasiat.

Päivi Pajunen (2021): Kotiuttamisen prosessi ikääntyneen näkökulmasta

Tutkimuksen tavoite ja tausta

Päivi Pajusen opinnäytetyö tarkastelee ikääntyneiden kotiuttamista sairaalasta heidän omasta näkökulmastaan. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja, joiden avulla kotiuttamista voidaan kehittää entistä asiakaslähtöisemmäksi ja turvallisemmaksi.

Keskeiset löydökset

Turvallisuuden tunne ja arvokas kohtelu ovat ikääntyneille erittäin tärkeitä kotiuttamisen yhteydessä.
Negatiiviset kokemukset voivat heikentää toimintakykyä ja lisätä riskiä joutua uudelleen sairaalaan.
Omaisten rooli korostuu iän myötä – he ovat usein merkittäviä tukijoita kotiutumisen jälkeen.
Kotiuttamisen prosessi alkaa jo sairaalassa: tiedonkulku ja selkeät jatkohoito-ohjeet ovat kotona selviytymisen edellytys.
Haasteita liittyy mm. tiedon puutteeseen, henkilökunnan vaihteleviin käytäntöihin sekä kotiutuksen kiireeseen.

Johtopäätökset

Kotiutuksen kehittäminen vaatii selkeämpää tiedonkulkua, jatkoseurannan varmistamista ja moniammatillista yhteistyötä.
Ikääntyneiden yksilölliset tarpeet tulee huomioida paremmin koko prosessin ajan.

Hotus-hoitosuositus (2020): Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta

Suosituksen tarkoitus

Hotuksen hoitosuositus tarjoaa tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset siitä, miten iäkäs henkilö voidaan kotiuttaa turvallisesti sairaalasta. Tavoitteena on vähentää kotiutuksen jälkeisiä haittatapahtumia ja tukea iäkkään toimintakyvyn säilymistä.

Kotiutumisen keskeiset osa-alueet

Suosituksessa käsitellään laajasti eri teemoja kuten:

Ammattilaisten vastuu ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Iäkkään yksilölliset tekijät, kuten toimintakyky ja ravitsemus
Ohjaus ja tiedonkulku: iäkkään tulee ymmärtää saamansa ohjeet
Omahoidon tukeminen ja kuntoutus
Lääkehoito ja sen tarkistaminen
Perheen ja läheisten huomioiminen

Miksi suositus on tarpeellinen?

Lyhentyneet hoitojaksot lisäävät riskiä, että iäkäs kotiutuu liian varhain.
Monet iäkkäät tarvitsevat runsaasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja selviytyäkseen kotona.
Kotiutumisen jälkeiset riskit, kuten kaatumiset tai puutteelliset ohjeet, voivat vaarantaa toimintakyvyn.

Keskeiset suositukset tiivistetysti

Kotiutuminen on suunniteltava yksilöllisesti ja aloitettava ajoissa.
Kaiken ohjauksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää.
Moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta palvelut vastaavat iäkkään tarpeisiin.
Perhe ja läheiset on otettava aktiivisesti mukaan.
Jatkohoito ja seuranta on järjestettävä luotettavasti.

Johtopäätökset

Hotuksen suositukset korostavat tarvetta systemaattiselle, suunnitelmalliselle ja potilaslähtöiselle kotiutukselle, joka perustuu selkeään ohjaukseen ja riittäviin palveluihin. Suositukset soveltuvat sekä sairaaloiden että kotihoidon tueksi.

Kotiavun silmin katsottuna

Kotiutuksen laatu ja sujuvuus näkyvät kotiapupalvelussa

Pajusen tutkimuksessa korostuu ikääntyneen turvallisuuden tunne, arvokas kohtelu ja selkeä tiedonkulku kotiutusvaiheessa. Jos nämä eivät toteudu, kotiin palaava asiakas voi olla epävarma ohjeistuksista, lääkityksestä tai arjen jatkumisesta.
→ Kotiapupalvelu voi kohdata nämä puutteet ensimmäisenä ja joutuu usein selventämään kotiutumisen jälkeisiä ohjeita.

Hotus-suositus painottaa samoin ohjauksen ymmärrettävyyttä ja jatkohoidon selkeyttä.
→ Jos ohjeet ovat epäselviä tai hajanaisia, kotiapupalvelun työntekijät voivat huomata tämän jo alkuvaiheessa asiakkaan arjen sujumisessa.

Moniammatillinen yhteistyö korostuu – kotiapupalvelu osana jatkohoidon ketjua

Hotus-suosituksen mukaan turvallinen kotiutuminen edellyttää vahvaa moniammatillista yhteistyötä, jossa huomioidaan asiakkaan toimintakyky, lääkitys, ravitsemus ja sosiaalinen tuki.

Kotiapupalvelua tarjoava KotiFarman palvelut tuottaa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka mahdollistaa käytännössä:

hoitokirjausten ja lääkärin suunnitelmien tarkistaminen potilastietojärjestelmästä ja ohjeistuksen selkeyttämisen
lääkitysturvallisuuden seurannan tuen (esim. muutosten käytännön toteutumisen tuki, haittavaikutusten huomiointi)
arjen sujuvuuden arvioinnin (päivittäistoiminnot, apuvälineet, kaatumisriskit)
toimia hoito- ja palveluketjun silminä, jotka voivat välittää tietoa takaisin terveydenhuoltoon
ravitsemuksen toteutumisen havainnoinnin

Moniammatillinen yhteistyö ei aina toimi täydellisesti kotiutuksen yhteydessä, kuten Pajunen kuvaa.
→ Kotihoito joutuu usein paikkaamaan järjestelmän aukkoja ja varmistamaan, että asiakas saa oikean avun oikeaan aikaan.

Omaisten ja läheisten rooli korostuu – kotiapupalvelu toimii tukena, ei korvaajana

Pajusen tutkimus korostaa, että omaisten merkitys kasvaa iän myötä ja heillä on usein keskeinen rooli kotona selviytymisessä.

Kotiapupalvelun näkökulmasta tämä tarkoittaa:

tarvetta tehdä tiivistä yhteistyötä omaisten kanssa
auttaa havaitsemaan tilanteet, joissa tarvitaan kattavampaa tukea
toimia varavoimana, jos omaiset ovat riskissä kuormittua

Hotus-suositus painottaa aktiivista läheisten huomioimista ja mukaan ottamista kotiutusprosessiin.
→ Jos tämä ei ole toteutunut sairaalassa, kotihoito tai kotiapuapupalvelu joutuu ottamaan tehtävän jälkikäteen.

Kotiutumisen jälkeinen seuranta voi siirtyä osittain kotiapupalvelulle

Hotus-suositus korostaa, että seuranta, tuki ja ohjaus on turvattava kotiutumisen jälkeen.

Kotiapupalvelu on usein:

ensimmäinen säännöllinen toimija asiakkaan arjessa
se, joka huomaa, jos vointi heikkenee
tärkeä osa varhaista reagointia (esim. jos asiakas ei syö, ei muista ohjeita, tai kaatuu)

Pajusen tutkimuksen mukaan huonosti suunniteltu tai kiireinen kotiutus voi johtaa negatiivisiin kokemuksiin ja toimintakyvyn heikkenemiseen, mikä näkyy nopeasti kotiapupalvelun työssä.

Kotiapupalvelu tukee ikääntyneen arkea ja itsenäisyyttä konkreettisesti

Pajusen tutkimuksessa korostuu arjen sujuvuuden merkitys. Jos kotiutus on ollut puutteellinen, arjen toiminnot – kuten peseytyminen, ruokailu, liikkuminen – voivat kuormittaa asiakasta.

Hotus-suositus tuo esiin:

toimintakyvyn edistämisen merkityksen
kuntouttavan työotteen tärkeyden

Kotiapupalvelulle tämä tarkoittaa:

arjen toimintojen tukemista mutta ei korvaamista
asiakkaan rohkaisemista ja ohjaamista
toimintakyvyn muutosten jatkuvaa havainnointia
turvallisuusriskeihin (kaatuminen, lääkkeet, ravinto) reagoimista

Yhteenveto: Miten KotiFarma voi tukea kotiutustilanteissa?

KotiFarma:

✔ Paikkaa kotiutuksen epäselvyyksiä (ohjeet, tiedonkulku, lääkitys)
✔ Toimii kotona asiakkaan ensisijaisena tukijana ja havainnoijana
✔ Kannattelee moniammatillista yhteistyötä käytännön tasolla
✔ Tukee omaisia ja tunnistaa palvelun muutostarpeen
✔ Edistää ikääntyneen toimintakykyä, turvallisuutta ja hyvinvointia
✔ Auttaa ehkäisemään uudelleen sairaalahoitoja huomaamalla muutokset ajoissa, havaitsemalla lääkitysriskit

Toisin sanoen:
Tutkimukset osoittavat, että kotiapupalvelu voi olla keskeinen lenkki ikääntyneen onnistuneessa kotiutumisessa ja kotona selviytymisessä. Se toimii sekä jatkohoidon varmistajana että arjen turvaverkkona.

Lähteet