Monilääkityksen haasteet ja lääkehoidon onnistumisen edellytykset

Väestön ikääntyessä monilääkitys on yhä yleisempi osa arkea. Uusin tutkimus annosjakelupalvelua käyttävistä potilaista kertoo selvästi, että valtaosa heistä on iäkkäitä ja käyttää suuria määriä lääkkeitä samanaikaisesti. Säännöllisesti toimitettu apteekin tarjoama annosjakelu helpottaa monen potilaan arkea, mutta ei yksin riitä varmistamaan turvallista lääkehoitoa.

Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta ja säännöllinen arviointi ovat keskeisiä – erityisesti silloin, kun käytössä on lääkkeitä, joita iäkkäillä tulisi pääsääntöisesti välttää.  
Tutkimus osoittaa, että jopa kolme neljäsosaa annosjakeluasiakkaista käyttää vähintään kymmentä eri lääkettä. Samalla on havaittu annosjakelun sisältävän merkittävän määrä iäkkäillä vältettäviä valmisteita, kuten tiettyjä psyykenlääkkeitä. Tämä lisää haittavaikutusten riskiä ja korostaa huolellisen lääkityksen tarkastamisen merkitystä. Lääkehoidon turvallisuus ei synny teknisestä annosjakelusta, vaan lääkityksen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, seurannasta ja potilaan tilanteen ymmärtämisestä.  

Toinen esiin noussut haaste on lääkkeiden tahaton virheellinen käyttö.
Kun potilaan hoito pirstaloituu eri yksiköihin ja ammattilaisiin, kokonaislääkitys hämärtyy helposti. Päällekkäisvalmisteet, reseptien automaattiset uusinnat sekä tiedon puutteellinen liikkuminen voivat johtaa ali‑ tai liikakäyttöön – joskus jopa vaarallisiin yhteisvaikutuksiin. Muistisairailla ja monisairailla riskit korostuvat, ja virheet voivat olla kohtalokkaita.  

Apteekeilla on tärkeä rooli näiden riskien tunnistamisessa. Farmaseutit kohtaavat potilaan usein useammin kuin lääkärit ja voivat havaita muutoksia, jotka muuten menisivät ohi. Moniammatillinen yhteistyö – lääkärin, hoitajien, farmasian ammattilaisten ja kotihoidon välillä – onkin keskeinen edellytys turvalliselle lääkehoidolle.  

Keskeinen haaste on tiedon pirstaloituminen.
Kun potilas siirtyy yksiköstä toiseen – kotihoidosta erikoissairaanhoitoon, terveyskeskuksesta yksityiselle sektorille – lääkitystiedot eivät aina kulje mukana. Ajantasainen lääkityslista ja säännöllinen lääkehoidon arviointi auttavat ehkäisemään haittoja ja varmistavat, että lääkkeet todella tukevat potilaan hyvinvointia. Lopulta onnistunut lääkehoito on aina yksilöllinen kokonaisuus. Lääkkeet tuovat hyötyä vain oikein käytettyinä, ja siksi potilaan ohjaus, kuunteleminen ja hänen oman roolinsa vahvistaminen on tärkeää. Yhdessä, tiedon kulkua parantamalla ja turhia lääkityksiä karsimalla, voidaan tukea ikäihmisen toimintakykyä ja lisätä hänen mahdollisuuksiaan turvalliseen arkeen – kotona ja omannäköisessä elämässä.  

Tässä KotiFarma mahdollistaa ajantasaisen lääkitystiedon siirtymisen hyödyntämällä potilastietojärjestelmää (poiketen apteekin palvelusta) ja tarjoamalla farmaseuttista tukea suoraan kotiisi!

En malta olla jakamatta Pohjois-Savon hyvinvointialueella Jonna-Carita Kannisen tekemän tutkimuksen yhteenvetoa oheen

https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/pohjois-savossa-selvittiin-mita-laakitysvirheet-maksavat.-suomessa-menetetaan-jopa-15-5-miljoonaa-euroa-vuodessa

Samankaltaiset artikkelit

  • Lääkehoidon farmaseuttinen arviointi

    Lääkärin suunnitteleman lääkityksen toteuttaminen on onnistuneen hoidon kulmakivi.    Mitä on onnistunut lääkehoito?   Lääkehoidon tavoitteena on mm. elämänlaadun säilyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja mielekkään elämän jatkuminen mahdollisimman pitkään. On hyvä huomata, ettei tämä tarkoita suoranaisesti elämän jatkumista pidempään, vaan laadullisempaa elämää toimintakykyisenä, sekä tiedollisin että toiminnallisin kyvyin. Esimerkiksi aivo- tai sydäntapahtuman aiheuttaman halvauksen seurauksena kyky…

  • Ikääntyneen lääkehoito

    🌿 Ikääntyneen lääkehoito – kun oireet lisääntyvät, on aika pysähtyä Ikääntyessä moni huomaa, että olo ei ole enää entisensä. Väsymys lisääntyy, tasapaino horjuu, hengästyttää tavallista herkemmin tai mieli tuntuu sumuiselta. Usein nämä muutokset kuitataan toteamalla, että “se nyt vain kuuluu ikään”. Mutta aina näin ei ole. Osa oireista on toki luonnollista ikääntymistä, mutta yllättävän usein…

  • Lääkehoidon päivä 12.3.2026

    Itsehoitolääkkeet – hyödyllisiä, mutta eivät aina harmittomia Itsehoitolääkkeet ovat tärkeä osa monen arkea. Ne tarjoavat nopean avun esimerkiksi kipuun, kuumeeseen tai flunssaoireisiin ilman reseptiä ja lääkärissä käyntiä. Mutta vaikka itsehoitolääkkeet ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia, ne eivät ole täysin riskittömiä. Moni vaiva kannattaakin hoitaa lääkkeettömin keinoin, tarvittaessa lisäten lääke tämän rinnalle. Miten itsehoitolääkkeitä tulisi käyttää?Itsehoitolääkkeet…

  • Kotiapu tukena turvalliseen ja sujuvaan arkeen

    Tutkimukset ja kansalliset selvitykset osoittavat, että iäkkäiden kotona asuminen onnistuu parhaiten silloin, kun arkea tuetaan kokonaisvaltaisesti – ei pelkästään hoitotoimenpiteillä, vaan myös arjen sujuvuudella, ennakoinnilla ja turvallisuuden tunteella. Hoidollisten käyntien rinnalle tarvitaan yhä enemmän arjen apua ja kodinhoidollista tukea, jotka auttavat ylläpitämään toimintakykyä ja elämänlaatua. Kotiapu vastaa juuri tähän tarpeeseen. Se tarjoaa aikaa, läsnäoloa ja…

  • Pidentyvien elinvuosien haasteita ja mahdollisuuksia

    – Kotona pärjäämisen tukeminen – Suomalaiset elävät yhä pidempään – ja suurin osa meistä haluaa viettää nämä vuodet omassa kodissaan. Toive on ymmärrettävä: tuttu ympäristö luo turvaa ja ylläpitää toimintakykyä. Kuitenkin kotona asuminen ikääntyessä ei aina ole yksinkertaista. Terveyden heikkeneminen, yksinäisyys ja palveluiden riittämättömyys voivat muuttaa arjen hauraaksi yllättävän nopeasti. Arki kotona ei aina ole…