Lääkehoidon farmaseuttinen arviointi

Lääkärin suunnitteleman lääkityksen toteuttaminen on onnistuneen hoidon kulmakivi.   
Mitä on onnistunut lääkehoito?  

Lääkehoidon tavoitteena on mm. elämänlaadun säilyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja mielekkään elämän jatkuminen mahdollisimman pitkään. On hyvä huomata, ettei tämä tarkoita suoranaisesti elämän jatkumista pidempään, vaan laadullisempaa elämää toimintakykyisenä, sekä tiedollisin että toiminnallisin kyvyin. Esimerkiksi aivo- tai sydäntapahtuman aiheuttaman halvauksen seurauksena kyky toimia arjessa heikkenee ja tämä ymmärrettävästi heikentää elämänlaatua.  

Hoidolla tavoitellaan toimintakyvyn säilymistä:

  • Sairauden tai vakavan tapahtuman ennalta ehkäisyä (kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot, sokeriarvot, ruokavalio, liikunta jne)
  • Sairaudesta tai vaivasta paranemista
  • Vakavan tapahtuman aiheuttaman vaurion minimoimista, rajaamista
  • Oireiden lievittämistä

Lääkehoidon haasteet  

Ajantasainen lääkityslista on edellytys turvallisen lääkehoidon toteutumiselle erityisesti iäkkäillä.  Ajantasaisen lääkityslistan ylläpitämisessä on haasteita eri terveydenhuollon toimijoiden ja organisaatioiden osallistuessa potilaan hoitoon (esim. eri alojen erikoislääkärit tai eri tietojärjestelmiä käyttävät hoitotahot. Kansallista lääkityslistaa työstetään tätä ongelmaa silmällä pitäen, tavoitellen sen valmistumista vuoden 2027 lopulla. Kansallisessa lääkityslistassa yhdestä lääkevalmisteesta on yksi reseptijatkumo, jolloin jää vähemmän tulkinnan varaa ajankohtaisesta lääkityksestä.  

Epäselvyydet lääkitystiedoissa lisäävät riskiä lääkehoidon haittatapahtumille, pidentävät sairaalahoitoa ja lisäävät päivystyskäyntejä sekä terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tutkimusten mukaan 65 vuotta täyttäneillä on jopa nelinkertainen riski joutua lääkehaitan vuoksi sairaalaan. Lisäksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka 3. johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista, joista noin 4 % saa vakavan haitan vuosittain. Myös kuolemaan johtavat lääkehaittatapahtumat kasaantuvat iäkkäille (kaikista haitoista kuolemaan johtavia on noin1-2 %). Huomioitavaa on, että jopa yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista olisi estettävissä mm. oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä riittävällä lääkehoidon seurannalla.  

Lääkehoidon toteutuminen  

Oleellisinta on käytännössä toteutuneen, todellisuudessa toteutetun lääkitystiedon välittyminen kaikille hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille.  Vain tämän tiedon pohjalta hoitava lääkäri pystyy tekemään oikeaan suuntaisia hoitovalintoja.  Haastavia tilanteita voi syntyä esim. erikoissairaanhoidossa tehtyjen lääkitysmuutosten yhteydessä, jos tiedon siirtyminen jää toteutumatta tai huomaamatta asiakkaalta itseltään tai perusterveydenhuollossa. Tämän seurauksena tehty muutos ei välttämättä toteudu suunnitelmallisesti käytäntöön asti eikä suunniteltua vaikutusta tavoiteta.  

Lääkehoidon seuranta

Vaikka lääkehoidon vaikutusten seuranta on keskeinen osa lääkehoidon prosessia, terveyden huoltojärjestelmän pirstaleisuus ja koordinaation puute aiheuttavat merkittäviä ongelmia seurannan toteutumiselle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. “Ilman asianmukaista seurantaa lääkehoitoja saatetaan jatkaa tarpeettoman pitkään tai käytössä saattaa olla lääkkeitä, joista potilas ei saa toivottua tai riittävää vastetta. Käytössä voi myös olla lääkkeitä, joista aiheutuu potilaalle tarpeetonta haittaa ja haittaa saatetaan hoitaa tarpeettomasti uusilla lääkkeillä”. Ilman seurantaa ei välttämättä tunnisteta tilanteita, joissa potilas ei syystä tai toisesta  pysty käyttämään lääkettä oikein toivotun vasteen saavuttamiseksi.  

Ikääntyneiden lääkehoidon hallinnassa on runsaasti hoidollisesti merkittäviä riskejä

  • Keskeisenä ongelmana on Koordinoidun yhteistyön puute terveydenhuollossa.
  • Kenelläkään terveydenhuollon ammattilaisella ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia käydä yksittäisen potilaan koko lääkehoitoa läpi.
  • Taustalla on myös merkittävä määrä terveydenhuoltojärjestelmän rakenteisiin ja ammattilaisiin liittyviä tekijöitä

Onko lääkityksen arvioinnista hyötyä?  

Kuten alussa tuli mainittua, tutkimusten mukaan 65 vuotta täyttäneillä on jopa nelinkertainen riski joutua lääkehaitan vuoksi sairaalaan. Lisäksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka 3. johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista, joista noin 4 % saa vakavan haitan vuosittain. Myös kuolemaan johtavat lääkehaittatapahtumat kasaantuvat iäkkäille (kaikista haitoista kuolemaan johtavia on noin1-2 %). Lääkehaitoista aiheutuneista kustannuksista on hiljattain tehty tutkimusta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Jonna-Carita Kannisen tutkimus arvioi lääkehoidon vaaratapahtumien vuosikustannukseksi 15,5 miljoonaa euroa Suomessa.

https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/pohjois-savossa-selvittiin-mita-laakitysvirheet-maksavat.-suomessa-menetetaan-jopa-15-5-miljoonaa-euroa-vuodessa

Huomioitavaa on, että jopa yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista olisi estettävissä mm. oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä riittävällä lääkehoidon seurannalla.

Tähän lääkehoidon farmaseuttinen arviointi antaa turvaa optimoiden lääkitystä asiakkaan tilanne huomioiden. Lääkärin toteuttama lääkityksen arviointi farmasian ammattilaisten kanssa on tutkitusti lisännyt potilasturvallisuutta. Farmaseutin lääkeosaaminen on moninkertaista verrattuna sairaanhoitajan osaamiseen sekä merkittävästi tätä syvempää ja laadukkaampaa,  

Lääkehoidon arviointi auttaa ymmärtämään omaa lääkehoitoa ja antaa tukea lääkityksen toteuttamisessa. “Yli puolella reseptejä uusivista potilaista on lääkitykseen liittyviä ongelmia, joista oikealla annostuksella vältettäviä on n. puolella. Lisäksi tiedetään, että kroonisessa lääkehoidossa 50 % lääkkeistä otetaan ohjeiden mukaisesti.”   Farmaseuttinen lääkehoidonarviointi voi mm. paljastaa lääkkeen, joka ylläpitää tai aiheuttaa mahdollisesti esiintyneen haittaoireen ja tarjota tilalle soveltuvamman vaihtoehdon.  

Lääkkeiden haittavaikutuksia, jotka voivat herkästi jäädä huomaamatta: 

  • Huimaus
  • Virtsankarkailu, virtsaumpi
  • Ruokahaluttomuus
  • Ummetus
  • Sekavuus
  • Masennus
  • Jäykkyys, kävelyvaikeudet
  • Käytösoireet
  • Verenpaineenlasku, ortostatismi
  • Kaatuilu (lonkkamurtuma)
  • Väsymys

Miksi tämä on tärkeää?

Lääkehoidon arvioinnin tavoite on Fimean määritelmää lainaten ”Tuottaa laajamittaisen selvityksen potilaan lääkehoidon ongelmista osana kokonaisvaltaista hoitoa. Mahdollistaa lääkitysongelmien ratkaisemisen kaikkein haastavimmilla monilääkityillä potilailla”. Tavoite on varmistaa optimaalinen lääkehoito.

Lääkehoito voi muodostua hankalasti hallittavaksi kokonaisuudeksi, jolloin hoidon hyötyjen ja haittojen arviointikin voi mutkistua ja lopulta aikanaan hyväksi koettu lääkitys onkin saattanut kääntyä hoidollisesti epäsuotuisaksi.

Tavoittelemme hyvinvointia ja mahdollisimman toimintakykyisiä päiviä myös pitkäaikaissairaille.

  • Ikääntyminen lisää herkkyyttä lääkkeiden vaikutuksille ja haittavaikutuksille
  • Monilääkitys ja hoidon pirstaleisuus kasvattavat riskejä
  • WHO on nostanut monilääkityksen hallinnan globaaliksi lääkitysturvallisuushaasteeksi

Hyötyjä  

  • Varmistut lääkehoitosi hyödyistä ja mahdollisesti sen aiheuttamien haittojen minimoinnista
  • Et syö turhia lääkkeitä ja toisaalta varmistutaan, että sinulla on tilaasi edellyttävät hoidot käytössäsi
  • Hoitoon sitoutuminen paranee
  • Iäkkäillä on mahdollisuus pärjätä pidempään kotona
  • Farmaseutin toteuttama arviointi vähentää haittoja, parantaa hoidon laatua ja tuo mielenrauhaa koko perheelle
  • Farmaseutin toteuttama lääkehoidon arviointi säästää lääkärin aikaa jolloin lääkäri voi vastaanotolla keskittyä paremmin hoidollisiin näkökulmiin
  • Elämänlaatu paranee ja turvallisuuden tunne lisääntyy

Turvallinen lääkehoito = Turvallisempi arki iäkkäille ja heidän läheisilleen  

Lähteet

Iäkkäiden lääkehoidon riskien tunnistaminen ja selvittäminen apteekissa MAARIT DIMITROW JA TERHI TOIVO  2021 https://helda.helsinki.fi/bitstreams/80113fcc-be24-45f9-b19f-22f0f1b28665/download,

Iäkkään lääkehoito geriatrin näkökulma. J. Tuunanen Lääketieteen tri, geriatri . Farmasianpäivien luento 2019.

Ikääntyneen optimoitu lääkehoito perusterveydenhuollossa, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(13):1590-7. Minna Raivio ja Sirpa Hartikainen https://www.duodecimlehti.fi/duo15680

Samankaltaiset artikkelit

  • Pidentyvien elinvuosien haasteita ja mahdollisuuksia

    – Kotona pärjäämisen tukeminen – Suomalaiset elävät yhä pidempään – ja suurin osa meistä haluaa viettää nämä vuodet omassa kodissaan. Toive on ymmärrettävä: tuttu ympäristö luo turvaa ja ylläpitää toimintakykyä. Kuitenkin kotona asuminen ikääntyessä ei aina ole yksinkertaista. Terveyden heikkeneminen, yksinäisyys ja palveluiden riittämättömyys voivat muuttaa arjen hauraaksi yllättävän nopeasti. Arki kotona ei aina ole…

  • |

    Sairaalasta kotiin – turvallinen kotiutuminen

    Kotiavun rooli jatkohoidossa ja arjen sujuvuuden varmistamisessa Terveyden pettäessä sairaalareissu voi muuttaa arkea merkittävästi. Kotiutumisen yhteydessä tulleita muutoksia voi olla hankala muistaa tai ne voivat jäädä epäselviksi. Epäselvyydet lääkityksessä Haastavia tilanteita voi syntyä esim. erikoissairaanhoidossa tehtyjen lääkitysmuutosten yhteydessä, jos tiedon siirtyminen jää toteutumatta tai huomaamatta asiakkaalta itseltään tai perusterveydenhuollossa. Tämän seurauksena tehty muutos ei välttämättä…

  • Onnistunut lääkehoito on tärkeä osa hoitoa

    Vaikka terveydenhuoltoamme herkästi parjataan, on toimintakykyiset elinvuodet lisääntyneet. Kuten Duodecimin julkaisemasta taulukosta (kuva 1) ilmenee, elinajanodote on noussut hurjasti 1800-luvun lopusta lähtien. “Vielä 1900-luvun puolivälissä suomalaiset olivat yksi Euroopan sairaimmista kansoista.” Tämän taustalla katsotaan osin olevan sepelvaltimotaudin runsas esiintyminen suomalaisväestössä.   Lääkehoito  Lääkkeillä on tärkeä rooli hyvinvointimme ylläpitämisessä vaikkakaan niillä ei pysty kumoamaan huonoja elintapoja. Huonot…

  • Monilääkityksen haasteet ja lääkehoidon onnistumisen edellytykset

    Väestön ikääntyessä monilääkitys on yhä yleisempi osa arkea. Uusin tutkimus annosjakelupalvelua käyttävistä potilaista kertoo selvästi, että valtaosa heistä on iäkkäitä ja käyttää suuria määriä lääkkeitä samanaikaisesti. Säännöllisesti toimitettu apteekin tarjoama annosjakelu helpottaa monen potilaan arkea, mutta ei yksin riitä varmistamaan turvallista lääkehoitoa. Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta ja säännöllinen arviointi ovat keskeisiä – erityisesti silloin, kun käytössä…

  • Lääkehoidon päivä 12.3.2026

    Itsehoitolääkkeet – hyödyllisiä, mutta eivät aina harmittomia Itsehoitolääkkeet ovat tärkeä osa monen arkea. Ne tarjoavat nopean avun esimerkiksi kipuun, kuumeeseen tai flunssaoireisiin ilman reseptiä ja lääkärissä käyntiä. Mutta vaikka itsehoitolääkkeet ovat yleensä tehokkaita ja turvallisia, ne eivät ole täysin riskittömiä. Moni vaiva kannattaakin hoitaa lääkkeettömin keinoin, tarvittaessa lisäten lääke tämän rinnalle. Miten itsehoitolääkkeitä tulisi käyttää?Itsehoitolääkkeet…

  • Ikääntyneen lääkehoito

    🌿 Ikääntyneen lääkehoito – kun oireet lisääntyvät, on aika pysähtyä Ikääntyessä moni huomaa, että olo ei ole enää entisensä. Väsymys lisääntyy, tasapaino horjuu, hengästyttää tavallista herkemmin tai mieli tuntuu sumuiselta. Usein nämä muutokset kuitataan toteamalla, että “se nyt vain kuuluu ikään”. Mutta aina näin ei ole. Osa oireista on toki luonnollista ikääntymistä, mutta yllättävän usein…