Lääkehoidon farmaseuttinen arviointi
Lääkärin suunnitteleman lääkityksen toteuttaminen on onnistuneen hoidon kulmakivi.
| Mitä on onnistunut lääkehoito? Lääkehoidon tavoitteena on mm. elämänlaadun säilyminen, toimintakyvyn ylläpitäminen ja mielekkään elämän jatkuminen mahdollisimman pitkään. On hyvä huomata, ettei tämä tarkoita suoranaisesti elämän jatkumista pidempään, vaan laadullisempaa elämää toimintakykyisenä, sekä tiedollisin että toiminnallisin kyvyin. Esimerkiksi aivo- tai sydäntapahtuman aiheuttaman halvauksen seurauksena kyky toimia arjessa heikkenee ja tämä ymmärrettävästi heikentää elämänlaatua. |
Hoidolla tavoitellaan toimintakyvyn säilymistä:
Lääkehoidon haasteet
Ajantasainen lääkityslista on edellytys turvallisen lääkehoidon toteutumiselle erityisesti iäkkäillä. Ajantasaisen lääkityslistan ylläpitämisessä on haasteita eri terveydenhuollon toimijoiden ja organisaatioiden osallistuessa potilaan hoitoon (esim. eri alojen erikoislääkärit tai eri tietojärjestelmiä käyttävät hoitotahot. Kansallista lääkityslistaa työstetään tätä ongelmaa silmällä pitäen, tavoitellen sen valmistumista vuoden 2027 lopulla. Kansallisessa lääkityslistassa yhdestä lääkevalmisteesta on yksi reseptijatkumo, jolloin jää vähemmän tulkinnan varaa ajankohtaisesta lääkityksestä.
Epäselvyydet lääkitystiedoissa lisäävät riskiä lääkehoidon haittatapahtumille, pidentävät sairaalahoitoa ja lisäävät päivystyskäyntejä sekä terveydenhuollon resurssien käyttöä. Tutkimusten mukaan 65 vuotta täyttäneillä on jopa nelinkertainen riski joutua lääkehaitan vuoksi sairaalaan. Lisäksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka 3. johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista, joista noin 4 % saa vakavan haitan vuosittain. Myös kuolemaan johtavat lääkehaittatapahtumat kasaantuvat iäkkäille (kaikista haitoista kuolemaan johtavia on noin1-2 %). Huomioitavaa on, että jopa yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista olisi estettävissä mm. oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä riittävällä lääkehoidon seurannalla.
Lääkehoidon toteutuminen
Oleellisinta on käytännössä toteutuneen, todellisuudessa toteutetun lääkitystiedon välittyminen kaikille hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Vain tämän tiedon pohjalta hoitava lääkäri pystyy tekemään oikeaan suuntaisia hoitovalintoja. Haastavia tilanteita voi syntyä esim. erikoissairaanhoidossa tehtyjen lääkitysmuutosten yhteydessä, jos tiedon siirtyminen jää toteutumatta tai huomaamatta asiakkaalta itseltään tai perusterveydenhuollossa. Tämän seurauksena tehty muutos ei välttämättä toteudu suunnitelmallisesti käytäntöön asti eikä suunniteltua vaikutusta tavoiteta.
Lääkehoidon seuranta
Vaikka lääkehoidon vaikutusten seuranta on keskeinen osa lääkehoidon prosessia, terveyden huoltojärjestelmän pirstaleisuus ja koordinaation puute aiheuttavat merkittäviä ongelmia seurannan toteutumiselle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. “Ilman asianmukaista seurantaa lääkehoitoja saatetaan jatkaa tarpeettoman pitkään tai käytössä saattaa olla lääkkeitä, joista potilas ei saa toivottua tai riittävää vastetta. Käytössä voi myös olla lääkkeitä, joista aiheutuu potilaalle tarpeetonta haittaa ja haittaa saatetaan hoitaa tarpeettomasti uusilla lääkkeillä”. Ilman seurantaa ei välttämättä tunnisteta tilanteita, joissa potilas ei syystä tai toisesta pysty käyttämään lääkettä oikein toivotun vasteen saavuttamiseksi.
Ikääntyneiden lääkehoidon hallinnassa on runsaasti hoidollisesti merkittäviä riskejä
Onko lääkityksen arvioinnista hyötyä?
Kuten alussa tuli mainittua, tutkimusten mukaan 65 vuotta täyttäneillä on jopa nelinkertainen riski joutua lääkehaitan vuoksi sairaalaan. Lisäksi iäkkäiden sairaalakäynneistä joka 3. johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista, joista noin 4 % saa vakavan haitan vuosittain. Myös kuolemaan johtavat lääkehaittatapahtumat kasaantuvat iäkkäille (kaikista haitoista kuolemaan johtavia on noin1-2 %). Lääkehaitoista aiheutuneista kustannuksista on hiljattain tehty tutkimusta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Jonna-Carita Kannisen tutkimus arvioi lääkehoidon vaaratapahtumien vuosikustannukseksi 15,5 miljoonaa euroa Suomessa.
Huomioitavaa on, että jopa yli puolet iäkkäiden lääkehaittatapahtumista olisi estettävissä mm. oikeilla lääke- ja annosvalinnoilla sekä riittävällä lääkehoidon seurannalla.
Tähän lääkehoidon farmaseuttinen arviointi antaa turvaa optimoiden lääkitystä asiakkaan tilanne huomioiden. Lääkärin toteuttama lääkityksen arviointi farmasian ammattilaisten kanssa on tutkitusti lisännyt potilasturvallisuutta. Farmaseutin lääkeosaaminen on moninkertaista verrattuna sairaanhoitajan osaamiseen sekä merkittävästi tätä syvempää ja laadukkaampaa,
Lääkehoidon arviointi auttaa ymmärtämään omaa lääkehoitoa ja antaa tukea lääkityksen toteuttamisessa. “Yli puolella reseptejä uusivista potilaista on lääkitykseen liittyviä ongelmia, joista oikealla annostuksella vältettäviä on n. puolella. Lisäksi tiedetään, että kroonisessa lääkehoidossa 50 % lääkkeistä otetaan ohjeiden mukaisesti.” Farmaseuttinen lääkehoidonarviointi voi mm. paljastaa lääkkeen, joka ylläpitää tai aiheuttaa mahdollisesti esiintyneen haittaoireen ja tarjota tilalle soveltuvamman vaihtoehdon.
Lääkkeiden haittavaikutuksia, jotka voivat herkästi jäädä huomaamatta:

Miksi tämä on tärkeää?
Lääkehoidon arvioinnin tavoite on Fimean määritelmää lainaten ”Tuottaa laajamittaisen selvityksen potilaan lääkehoidon ongelmista osana kokonaisvaltaista hoitoa. Mahdollistaa lääkitysongelmien ratkaisemisen kaikkein haastavimmilla monilääkityillä potilailla”. Tavoite on varmistaa optimaalinen lääkehoito.
Lääkehoito voi muodostua hankalasti hallittavaksi kokonaisuudeksi, jolloin hoidon hyötyjen ja haittojen arviointikin voi mutkistua ja lopulta aikanaan hyväksi koettu lääkitys onkin saattanut kääntyä hoidollisesti epäsuotuisaksi.
Tavoittelemme hyvinvointia ja mahdollisimman toimintakykyisiä päiviä myös pitkäaikaissairaille.
Hyötyjä
Turvallinen lääkehoito = Turvallisempi arki iäkkäille ja heidän läheisilleen

Lähteet
Iäkkäiden lääkehoidon riskien tunnistaminen ja selvittäminen apteekissa MAARIT DIMITROW JA TERHI TOIVO 2021 https://helda.helsinki.fi/bitstreams/80113fcc-be24-45f9-b19f-22f0f1b28665/download,
Iäkkään lääkehoito geriatrin näkökulma. J. Tuunanen Lääketieteen tri, geriatri . Farmasianpäivien luento 2019.
Ikääntyneen optimoitu lääkehoito perusterveydenhuollossa, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(13):1590-7. Minna Raivio ja Sirpa Hartikainen https://www.duodecimlehti.fi/duo15680
